Maatialan vedenkäsittelylaitos

Maatialan vedenkäsittelylaitoksen raakavesi koostuu luontaisesta pohjavedestä sekä tekopohjavedestä (imeytetty pintavesi ja rantaimeytynyt vesi). Tekopohjaveden ja rantaimeytyneen pintaveden osuus laitoksen raakavedestä on noin 80 %.

Raakaveden laadun parantamiseksi on vedenottamon kaivokentän maaperähapetus aloitettu vuonna 2020. Maaperähapetuksella lisätään pohjavesiesiintymän happipitoisuutta ja vähennetään merkittävästi maaperästä raakaveteen liukenevan raudan ja mangaanin määrää.

Maatialan vedenkäsittelylaitoksen puhdistusprosessi sisältää veden alkaloinnin, ilmastuksen, hapetus / desinfioinnin ja hiekkasuodatuksen. Alkalointi tehdään natriumhydroksidilla, ilmastus ilmastustornissa. Hapetukseen / desinfiointiin käytetään natriumhypokloriittia. Hiekkasuodatus tapahtuu erillisissä suodatusaltaissa (neljä avo- ja yksi pystyselkeytyssuodatin). Verkostoon johdettavan veden desinfiointi on jatkuvaa.

Maatialan vedenkäsittelylaitokselta pumpattiin talousvettä Nokian vedenjakelualueelle vuonna 2020 1 136 687 m³/v (ka. 3 070 m³/vrk). Kokonaisvesimäärästä Nokian vedenjakelualueella tämä oli 55 %.

Maatialan vedenpuhdistuslaitos raaka- ja käsiteltyvesi 2020

Miharin vedenottamo

Miharin vedenottamon raakavesi on pohjavettä. Raakaveden käsittelyjä ovat ainoastaan veden alkalointi ja desinfiointi. Alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia ja ultraviolettivaloa.
Miharin vedenottamon vesi johdetaan Nokialle suoraan Linnavuoren, Siuron, Kuljun, Taivalkunnan sekä Korvolan alueille. Miharin vedenottamolta tuleva vesi sekoittuu Maatialan vedenkäsittelylaitoksen veteen keskustan ylävesisäiliössä ja osin keskustan jakelualueen verkostossa.

Miharin vedenottamolta pumpattiin talousvettä Nokian vedenjakelualueelle vuonna 2020 79 4066 m³/v (ka. 2 170 m³/vrk). Kokonaisvesimäärästä Nokian vedenjakelualueella tämä oli 39 %.

Mihari vedenpuhdistuslaitos raaka- ja käsiteltyvesi 2020

Veden laadun valvonta Nokialla

Talousveden laatua valvotaan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti ympäri vuoden kattaen koko vedenjakelualueen. Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asetuksessaan (1352/2015) asettamat laatuvaatimukset ja – tavoitteet. Sekä terveydensuojelulain ja säteilylain nojalla annettu muutosasetus (683/2017). Asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja – tavoitteista sekä desinfioinnista, talousveden säännöllisestä valvonnasta sekä talousveden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arvioinnista ja hallinnasta.

Valvontatutkimusohjelman mukaiset viranomaisnäytteet vesijohtoverkostosta otetaan Maatialan vedenkäsittelylaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen toimesta. Jatkuvan valvonnan näytteet ottaa laitoksen sertifioitu näytteenottaja ja jaksottaisen seurannan näytteet terveydensuojeluviranomainen.

Nokian Veden talousveden riskienhallintasuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) on laadittu Maailman terveysjärjestön (WHO) suositteleman periaatteen mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin 20.9.2019.

Viranomaisvalvonnan lisäksi Nokian Vesi valvoo veden laatua raakavesilähteistä (Vihnusjärvi, imeytetty tekopohjavesi ja pohjavesi), Maatialan vedenkäsittelylaitoksen puhdistusprosessin eri vaiheista sekä verkostosta. Osa näytteistä analysoidaan vedenkäsittelylaitoksen omavalvontalaboratoriossa ja osa ulkopuolisessa laboratoriossa.

Veden laatu Nokian vedenjakelualueella

Verkosto Keski-Nokia 2020 Nokianvirran ja rautatien välinen alue. Alueeseen kuuluvat mm. keskusta, Kankaantaka ja Haavisto

Verkosto Etelä-Nokia 2020 Nokianvirran eteläpuoleinen osa. Alueeseen kuuluvat mm. Koskenmäki, Keho, Vihola, Sammalisto, Tervasuo ja Tottijärvi

Verkosto Länsi-Nokia 2020 Melon länsipuoleinen osa. Alueeseen kuuluvat mm. Kulju, Siuro ja Linnavuori

Verkosto Pohjois-Nokia 2020 Rautatien pohjoispuolinen osa. Alueeseen kuuluvat mm. Myllyhaka, Harjuniitty, Alhoniitty ja Alisen alue

Veden kovuus

Nokian vedenjakelualueella talousvesi on kovuusluokitukseltaan pehmeän ja keskikovan rajalla. Veden kovuus eli kalsiumin (kalkki) ja magnesiumin määrä vedessä ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (⁰dH) tai millimooleina (mmol/l).

Maatialan vedenkäsittelylaitoksella käsitellyn veden kovuus on 4,8..5,5⁰ dH (0,86..0,98 mmol/l). Kovuusluokitus pehmeän ja keskikovan rajalla.
Miharin vedenottamon käsitellyn veden kovuus on 3,3⁰ dH (0,59 mmol/l). Kovuusluokitus pehmeä.

Yleisesti Nokian vedenjakelualueella ei ole tarpeen käyttää veden pehmentämistä esim. astianpesukoneissa. Useimmissa koneissa käytetään pehmentämisen rajana kovuutta 6⁰ dH. On syytä noudattaa laitevalmistajan ohjeita.

Vesijohtoveden maku, haju ja ulkonäkövirheet

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan talousveden hajun ja maun tulee olla kuluttajan hyväksyttävissä, eikä niissä saa tapahtua epätavallisia muutoksia.

Veden maku, haju ja lämpötila saattavat muuttua veden seisoessa kiinteistön omissa putkissa. Vanhat galvanoidut putket saattavat antaa veteen metallimaista ja ummehtunutta makua. Tähän ongelmaan auttaa parhaiten veden juoksuttaminen.

Nokian vesijohtoverkoston mikrobiologinen laatu varmistetaan desinfioimalla natriumhypokloriitilla. Desinfiointi on jatkuvaa Maatialan vedenkäsittelylaitoksella, Miharin vedenottamolla sekä Tampereelta toimitettavassa vedessä. Kaikissa näissä käytetään desinfiointiin natriumhypokloriittia.
Kloorin hajulta ja maulta talousvedessä ei näin ollen voi kokonaan välttyä.

Toisinaan vesijohdosta voi tulla saostumia esim. ruskeaa rautasakkaa. Saostumia saattaa ilmetä vesijohtoverkosto korjauksien yhteydessä tai paineenvaihteluista johtuen.
Vesijohtoverkostoon voi joutua myös ilmaa, mikä näkyy harmaana vetenä.
Normaalisti haitta poistuu juoksuttamalla vettä runsaasti, kunnes se kirkastuu. Vettä kannattaa juoksuttaa lähinnä vesimittaria sijaitsevasta hanasta. Mahdollinen poresuutin kannattaa irrottaa ennen huuhtelua.